Luonnonvara
Lihansyöjä
Suomalainen syö vuodessa 74 kiloa lihaa, josta lähes puolet leikkeleinä, lähinnä puhtaana makkarana.
Aliarvostettu
Makkara kärsii aliarvostusta, vaikka vitamiinilähteenä ja lihavalkuaistarpeen tyydyttäjänä se on maamme tärkeimpiä luonnonvaroja.
Kuvia Messeniuksen histo-riasta ja nykyisyydestä.
Vainottu Makkara
Raavaitten miesten aatteellinen yhdistys Makkaraklubi ry ei ole yllättynyt Maailman terveysjärjestö WHO:n lokakuussa 2015 julkistetusta tutkimuksesta, jonka mukaan alkoholi, punainen liha ja erityisesti prosessoidut lihatuotteet kuten makkara ja kinkku saattavat aiheuttaa syöpää.
Erilaiset terveysjärjestöt ja sellaisiksi itsensä auktorisoineet yhdistykset nostavat punaisen lihan (eikö joskus voisi kokeilla mediumplussaa jos ei ihan kypsää) vaarallisuuden aika ajoin esille. Eikä nytkään voi välttyä surkuhupaisalta ristiriidalta: kun makkaraa soimataan Suomen yleisimmäksi vihannekseksi, kuinka siinä voisi olla lihaa? Käsitys on yhtä yleinen kuin vääräkin.
Lääketieteellisesti valveutumaton Makkaraklubi ei ryhdy väittelemään tutkimuksen luotettavuudesta. Sen sijaan klubia huolestuttaa tutkimusten siivellä ratsastava elämäntapaterroristien holhouspartio. Kaiken kieltämistä ajavat ääriliikkeet ja kaikkien kasvissyöjiksi pakottamista vaikka aseellisesti haluavat niin sanotut pasifistiset viherkhmerit tuomitsevat oman ruokaympyränsä ulkopuolella elävien iloisten sekasyöjien ruokapuolielämän. Sohvienmies pelotellaan henkihieveriin tuhoamalla ruokailun nautinto ja ilo sekä siihen liittyvä sosiaalisuus.
Kuka enää uskaltaa haudutella porsaankyljyksiä tai grillata makkaraa ja kruunata ateriansa korvapuustikahveilla, kun kanelikin on saatu tappavien aineiden listalle. Maailman hengenvaarallisin paikka ei olekaan huumekartellien hallitseman meksikolaisen Acapulcon yöelämä vaan suomalainen ruokapöytä.
Hätäisimmät ovat etsineet pelastusta omasta ravintoterapeutista, omasta personal trainerista ja omasta hyvinvointiasiantuntijasta, jotka ohjaavat kynimänsä uhrin erilaisten muodikkaiden erikoisdieettien noudattajaksi. Tähän hätään ei ole tarkistettavissa, onko kyseessä uskonto vai uskonnon kaltainen korvike. On kuitenkin tarpeen korostaa, että Makkaraklubi ei halua arvostella ihmisiä, jotka sairauden vuoksi joutuvat noudattamaan erikoisruokavaliota.
Maailman yksinkertaisimmassa dieetissä juodaan vettä ja syödään heinää. Jotkin menetelmät poikkeavat tästä ohjelmasta hieman. Paleodieetti (paleoliittinen kausi 2,5 miljoonaa-130 000 vuotta eaa) on pannassa. Luolamiesdieetissä syötiin raakana mitä kiinni saatiin. Noin miljoona vuotta sitten grillaamisen aloittamista valmisteltiin keksimällä siihen käyttökelpoinen väline tuli. Pöytä katettiin keskustelulle karsinogeeneista ja elintasosairauksista.
Tuomittuja menetelmiä ovat myös lihaan, kermaan, voihin ja juustoon vannova atkinsindieetti sekä lentoemojen suosima kikatuskuuri, jossa neljä päivää vedetään kuivaa valkkaria ja kovia munia. Ananasdieetti? Porsaanleike Havaiji?
Eettisesti arveluttavana voi pitää länsimaisen yltäkylläisyyden ruokkimia ituidealisteja, jotka ylistävät parhaaksi afrikkalaista ruokavaliota, jonka ohjekirja olisi koottu nälkää näkevien maiden kansallisista keittiöistä.
No mitä makkaraklubilaiset sitten syövät? Kaikkea. He kuuluvat normaalikuluttajiin eli ovat sekasyöjiä: lihaa, kalaa, kasviksia, juureksia, leipää, hedelmiä. Klubin tilaisuuksien ruokalistalla on eritavoin valmistettuja makkaroita, uuniperunoita, sipulista perunasalaattia tai kotoista perunamuusia, uunijuureksia ja suolakurkkua; saunaillassa makkarakeittoa, ruisleipää ja edamia; pikkujoulun makkarapöydän lasti upottaisi pienehkön proomun. Viinan kiroja uhmaten sapuskaa huuhdellaan ruokaryypyillä, oluella ja kolmen tähden jaloviinalla.
WHO:n tutkimuksen mukaan makkara on yhtä vaarallinen aine kuin tupakka ja asbesti. Monesta vanhasta rakennuksesta on jo purettu asbestilla vuoratut vesijohtoputket. Seuraavana varmaan lähtee Makkaratalo. Muutamia vuosia sitten tiukennettu tupakkalaki määräsi kaupat ja kioskit piilottamaan tupakan läpinäkymättömien teräsovien taakse. Koska piilotetaan makkara?
HESE HYVÄRINEN
kunniapuheenjohtaja Makkaraklubi ry:n perustaja
Makkaraklubi juhli ensimmäistä kvartaalia
Bisnesmaailmassa kvartaali voi olla neljännesvuosi, mutta Makkaraklubilla se on neljännesvuosisata. Sen verran kovasta porukasta on kyse.
Klubin syntysanat lausuttiin kuuden herran saunaseurueessa Vantaalla 7. huhtikuuta 1988, joten 25 vuotta tiukkaa makkara-asiaa tuli täyteen keväällä 2013. Sitä juhlittiin asiaankuuluvin menoin Chef Wotkin'sin edustustiloissa Helsingin Sörnäisissä toukokuussa. Tilaisuuden isäntänä ja mesenaattina toimi Veijo Votkin.
Juhlaillallinen nautittiin pitkän kaavan mukaan ja
puheet lyhyinä. Valinta oli onnistunut. Klubin perustajan Hese
Hyvärisen juhlapuheen pääset lukemaan
tästä.
Tilaisuudessa julkistettiin myös Makkaraklubin 25-vuotishistoriikki. Sen
syväluotaava teksti on Hyvärisen,
taitto ja muu vääntö klubin talousjohtajan Markku ”Nakki”
Hiekkamiehen.
Kvartaalin kunniaksi palkittiin myös viisi
aktivistia klubin kultaisella ansiomerkillä. Saamapuolella olivat
ensimmäisessä jaossa Hese Hyvärinen, Markku Hiekkamies, Lasse
Erola, Matti ”Viiltäjä” Uimonen ja
Risto Ennekari.
Makkaraklubi, raavaiden miesten yhdistys!
Vaikeisiin oloihin ja yksipuoliseen terveysvalistukseen kyllästyneenä joukko raavaita miehiä perusti huhtikuussa 1988 etujensa turvaamiseksi Makkaraklubi ry:n.
Erityisesti miehet, kiireistä perheenemäntää unohtamatta, ovat ihastuneita makkaraan: maukasta, ravitsevaa, edullista ja nopeaa ruokaa. Makkaraklubi vaalii makkaraperinteen ja makkarakulttuurin säilyttämistä ja edistämistä Suomessa. Niin ikään Makkaraklubi jakaa valistusta makkaragastronomiasta.
Äkkinäinen voi aloittaa tutumisen makkaraan ahtamalla sisuksiinsa kokonaisen lenkin kylmänä. Seuraavassa, jo vaativammassa vaiheessa suomalaisen lihanjalostuksen helmeä lämmitetään kiehuvassa vedessä.
Todelliset kulinaristit saattavat sivellä makkaransa sinapilla. Makkara on viisasta huuhdella alas oluella. Joskus useammallakin. Jos olutta ei osu olemaan, myös raikas kotimainen lähdevesi on erinomainen kyytipoika. Kyydissä on köröteltykin.
Koska Makkaraklubi ei ole perinteisessä mielessä gastronominen seura vaan raavaiden miesten aatteellinen yhdistys, klubi ei ole ryhtynyt tutkailemaan mitä mahtuu makkaran päiden väliin ja asettamaan makkaroita paremmuusjärjestykseen.
Joku valmistaa Suomen parhaat nakit, toinen lenkin, joku taitaa vanhanajan ryynimakkarat, kuka kypsyttää aromikkaan valkosipulimeetvurstin, kuka suloisen mustanmakkaran. Maistelkoon jokainen itse ja päättäköön: klubiin kuulumattoman ei tarvitse nauttia makkarasta edustajiensa välityksellä.
Plakaatti
Ravintola Messeniuksesta on kehkeytynyt
Makkaraklubin toiminnan 27 vuotena kuin oma ravintola, klubiravintola,
tärkeä ja läheinen kokoontumispaikka.
Monelle klubilaiselle Messeniuksen viihtyisä ympäristö
on kuin unelmien olohuone. Siellä kokoonnutaan kavereiden kanssa
kenenkään häiritsemättä, nautitaan pyttypannua, uunilenkkiä kauniin
duchessekierukan kera, bratwurstia ja ätsäkkää hapankaalia, virkistävää
olutta sekä kruunuksi kahvia, klubin kisajuomaa kolmen tähden jaloviinaa
ja puhutaan mukavia. Moni hetki on ollut unohtumaton jos vain muistaisi.
Plakaattia ihailemassa puheenjohtaja Kari Kukka, kunniapuheenjohtaja Hese Hyvärinen ja
plakaatti-idean isä ja sen juhlallisesti paljastanut ravintoloitsija Mauri Sinisalo.
Kaiken kukkuraksi Messeniuksessa saa huomattavasti
parempaa ja nopeampaa palvelua kuin kotona ja ennen kaikkea
edellisemmin. Laskekaa vaikka, kuinka paljon olette joutuneet maksamaan
ja maksatte edelleen kotonanne luuhaavalle ynseälle palvelusväelle.
Koettakaapa tilata kotona nakkipannu kylmän oluen ilman että keittiöstä
alkaa kuulua mielenosoituksellista astioitten kilinää ja kalinaa.
Harvoin olette onnistuneet jos koskaan.
Klubilaiset muistavat Messeniuksen ja sen
ammattitaitoisen, huumorintajuisen ja pitkäpinnaisen henkilökunnan aina
lämmöllä.
Myös Messenius muistaa Makkaraklubia ja ikään kuin
molemminpuolisena kiitoksena yhteistyöstä ja ystävyyden merkkinä
ravintolan keskipilaria koristaa nyt jylhä plakaatti.
