Vuosikokous
Puheenjohtajaksi valittiin kunniapuheenjohtaja Heikki "Hese" Hyvärinen, kuten myös aiemmat hallituksen jäsenet: Risto Ennekari, Lasse Erola, Markku Hiekkamies, Yrjö Jäntti, Eero Raappana, Mauri Sinisalo, Erkki Tapionlinna ja Matti Uimonen, viimemainittu klubin sihteerinä jatlkavana.
Maalaisserkkua tapaamassa
Ennen vuoden päättymistä ehdittiin
vielä 22. marraskuuta vierailla Narvan kylässä Vesilahdella toimineessa
pienessä Maalaisserkku-yrityksessä.
Kohde oli pieni makkaratehdas ja lihanjalostuslaitos, jonka tuotanto oli
vain 4.500 kiloa viikossa. Yritys ja sen tuotteet olivat kuitenkin
tunnettuja, ja jälleenmyyntiä oli n. 250 päivittäistavarapisteessä, mm.
Stockmann Herkussa.
Pienestä laitoksesta löytyi
vaikuttava lajitelma persoonallisia makkaratuotteita.
Viitisentoista klubin jäsentä starttasi tilausbussilla kohti Helsinkiä
klo 16.30. Matka katkesi hetkeksi Toijalaan, kun klubilaiset äkkäsivät
baarin, jonka hoitaja silkkaa taitamattomuuttaan hinnoitteli hienon
konjakin noin puoleen käyvästä hinnasta.
Pääkaupunkiin ja klubiravintolamme Messeniuksen
suojiin kuitenkin aikanaan palattiin.
MAKKARAKLUBIN TOIMINTA 2006
Latvian makkaran jäljillä
Klubin historian toinen ulkomaanmatka ajoittui lokakuulle. Pari vuotta aikaisemmin perustettu Porin Makkaramiehet esittivät makkaraklubilaisille kutsun lähteä yhteisvoimin vierailemaan Latviassa.
Porilaisten joukkoon kuului kolme Porin Palveluopistossa lihateknologiaa opettavaa alan miestä. Matkan suunnitteli ja johti lihateknologian opettaja Ari Åkerström, joka toimi myös latvialaisen Valmieran kaupungin elintarviketeknologian oppilaitoksen vierailevana opettajana. Suurin osa muista porilaisista oli vanhoja tuttuja parin vuoden takaiselta klubimatkalta Poriin.
Kymmenen Makkaraklubin ja yksitoista Porin Makkaramiesten jäsentä siirtyi aamupäivällä tiistaina 24. lokakuuta m/s Nordlandialla Helsingistä Tallinnaan, josta matkattiin porilaisella tilausbussilla runsaassa viidessä tunnissa Riikaan.(alkuun)
Seurueelle oli järjestetty tuloiltana lyhyt tutustumisvastaanotto Riian kaupungintalolla, koska Riika oli Porin virallinen ystävyyskaupunki (muisto njeuvostoliittolaisesta justavuudesta), . Loppuilta oli vapaamuotoista ohjelmaa, joka kertomuksista päätellen oli kovin kirjavaa, ja sisältäen jopa uhkaavia tilanteita.
Keskiviikkoaamuna kierrettiin Riian vanhoilla markkinahalleilla katselemassa lihatuotteiden erilaisia esillepanoja. Parin tunnin bussimatkan jälkeen retkue oli sitten iltapäivällä Valmierassa, jossa majoituttiin Naktsmajas-hotelliin. Latvian kieli alkoi tuntua helpolta: naktsmajas kertoi selvästi yömajasta, ja yöklubi oli luonnollisesti naktsklubs.(alkuun)
Iltaa vietettiin pitkään ja nautinnollisesti Valmierasin elintarviketeknologian oppilaitoksen tiloissa paikallisten opettajien kanssa. Kymmeniä makkaralaatuja ahmien, suupielet rasvaa tihkuen ja paikallisia viljaperäisiä juomia nauttien tutustuttiin vapaamuotoisesti latvialaiseen makkarakulttuuriin ja hälistiin yleisesti.(alkuun)
Valmieran kaupunginjohtajan matkalaisille järjestämä tiedotustilaisuus kärsittiin miehekkäästi. Lyhyttä kirkkoon tutustumista seurannut käynti lihanjalostuslaitos Trialsissa todisti läntisen naapurimaamme surullisesta tilasta: ruotsalaisomistukseen hiljattain siirtynyt tehdas tarjosi kierroksen jälkeen maistuvien lihatuotteiden kyytipojaksi mineraalivesiä. Tilanne korjattiin ensihätään vapaalla tutustumiskävelyllä Valmieran baarien tuntumassa ja lopullisesti yhteisellä illallisella tasokkaassa ravintolassa.(alkuun)
Matkan neljäntenä päivänä perjantaina 27. lokakuuta oli sitten väistämätön edessä. Ajo bussilla Latvian pohjoisosan läpi ja halki keskisen Viron, auton ja matkustajien tankkaustauko Viljandin kaupungissa, parin tunnin malttamaton vaeltelu Tallinnassa ja väsynyt laivamatka Helsinkiin. Noin klo 22 Länsisatamassa jätettiin haikeat jäähyväiset ja lähetettiin porilaiset uskonystävät jatkamaan yön selkään kohti länsirannikkoa.
Kaiken kaikkiaan matkalaisten kommenteissa kuvastui
tyytyväisyys tapahtumiin ja koettuun. Vanhat ystävyyssiteet Porin
Makkaramiehiin vahvistuivat, ja kuului ääniä vastaavien yhteismatkojen
järjestämisen puolesta.(alkuun)
YLEISTÄ
TUOREIMMAT
TOIMINTA 2021
TOIMINTA 2020
TOIMINTA 2019
TOIMINTA 2018
TOIMINTA 2017
TOIMINTA 2016
TOIMINTA 2015
TOIMINTA 2014
TOIMINTA 2013
TOIMINTA 2012
TOIMINTA 2011
TOIMINTA 2010
TOIMINTA 2009
TOIMINTA 2007
TOIMINTA 2006
Lauttakylä
Vuoden stipendin
sai Timo Vähämäki uurastettuaan klubin toimintaa
esittelevän elävän kuvan koostamisessa ja painavan kuvauskaluston
raahaamisesta kaikilla klubilaisten tutustumis-vierailuilla ja pippaloissa.
(alkuun)