Hullut Hullulenkissä

Sääliksi käy stadilaisia, jotka kuvittelevat, että rautatieasemaa vastapäätä jököttävällä makkaratalolla olisi jotakin tekemistä samannimisen kansallistuotteen kanssa. Kyllä ei ole.
Suomen ja ehkä maailman suurin, ainoa ja oikea makkaratalo on Kivikylän Kotipalvaamon Huittisten Hullulenkki, jonne Makkaraklubi syöksyi syysretkellään miestenviikon aloittavana maanantaina 6. marraskuuta Mimosan nimipäivää bilettämään.

Tehdaskierroksen aluksi tutustuttiin kylmiin makkaroihin tehdaspäällikkö Markku Matikkalan opastamana.

Ruotsalaisuuden päivästä selvittiin ilman falukorvia. Klubin isäntä ja opas, tehdaspäällikkö Markku Matikkala pyytää sisään 600-neliöiseen lenkinpuolikkaaseen ja lounaspöytään: siskonmakkarakeittoa, wanhanajan nakkeja, laivurinlenkkiä, perinteistä makkarakastiketta, keitinperunoita, muussia, kotikaljaa; salaattikotkotukset on viety huutohollin päähän.

Miksi kotiin ei voisi hankkia tällaista makkarankuivaustelinettä?

- Tää on makkaramiehen taivas, Juha Mustonen huokailee, ja totta vie: makkarakastikkeesta heikkoluonteisempi mies nokittaisi taivasosuutensa.
Pullein vatsoin ähkäydytään avaruuspukuihin Matikkalan vetämälle tehdaskierrokselle. Rosteriset koneet truuttaavat kotimaisesta lihasta valmistetun massan Huittisten hittien Huilun Tuhtien ja Wanhanajan nakkien lampaan- ja possunsuoleen.
Possua paloitteleva tsekkiläinen lihanleikkaaja saa aplodit ja melkein lätkästä tutun do tohoo -huudon.
Ja aina vain paranee. Matikkala jakaa juuri leppeästä harmaaleppäsavusta vapautuneita lämpimäisiä; suut menevät messingille. Matikkalan jakamalla tiedolla näppärä pystyisi perustamaan makkaratehtaan.

Tehdaskierros päättyi tehdaspäällikkö Matikkalan jakamiin uunituoreisiin lämpimäisiin. Ensin maisteltiin Huilun Tuhtia.

Kivikylän Kotipalvaamon pääpaikka on Lapissa, jossa klubi vieraili lähes päivälleen 10 vuotta sitten 2007, muut toimipaikat ovat Huittinen ja Säkylä. Konsernin liikevaihto on yli 60 miljoonaa euroa.
Vanhan sanonnan mukaan hulluna on hyvä elää ja ennen kaikkea hauskaa. Siksi Kivikylän iso pomo Jari Laihonen keksikin Hullulenkin.
- Helsingin makkaratalon voisi purkaa tarpeettomana, sihteeri Viiltäjä "Matti Uimonen" ehdottaa. Mutta seisköön nyt vielä.

Huittisten Hullulenkissä riittää näköä ja kokoa.

Dreimal Oktoberfest

Makkaraklubi vietti kolmatta Oktoberfestiään kantaravintolassaan Messeniuksessa. Pöydän oli kattanut uusi emäntä Nina Kaukonen, joka pätevyysvaatimuksenaan voi iskeä tiskiin Pariisissa käymänsä Gordon Bleu -kokkikoulun paperit. Jotain näkyvät osaavan silläkin maailman kolkalla.

Tilanpuutteen vuoksi luettelemme pienen makkarapajan Feri'sin serviisistä vain wurstipuolen: merqueslammasmakkara, italialainen salsiccia, yrttipossubratwurst, paprikasalsiccia ja ällistyttävä kombinaatio, jossa makkarat oli lävistetty pastalla ennen kypsentämistä. Runsaista lisukkeista ja salaateista uunilenkin lumoavat klubilaiset tunnistivat vain perunasalaatin. Ja sinapin ja ketsupin.

Omassa pienessä Oktossaan saksalaiset ahtavat sisäänsä currywurstia ja siansorkkaa ja juovat olutta ämpäristä; me söimme paremmin ja joimme lasista. Syytä vain itseäsi jos jätit tulematta.

Tietokilpailun voitti viekkaudella ja vääryydellä joukkue B eli Ilpo Ervasti (vas.), Risto Ennekari, Juha Mustonen ja Esko Roos (edessä).

Karnevaali aloitettiin perinteisesti Lassen tietokilpailulla. Voittajaksi kirjapalkinnoille (Tapsa) huimalla tuloksella 8/12 oikein otteli joukkue B: Risto Ennekari, Ilpo Ervasti, Juha Mustonen ja Esko Roos. Noku jätkillä oli kookle auki, kateelliset häviäjät yrittivät lohduttautua. Idioottivisan oikean vastauksen (Tuntemattoman kirosanojen määrän 224) tiesi kolmea vaille Viiltäjä. Jaloviina Tammea.

Älämölöä.

Lopuksi kulttuuria. Edellisessä Oktossa runokaraoke älyttiin kieltää jo kutsussa, mutta nyt linja oli lempeämpi, ainakin bierviermalin jälkeen. Tapani Sarvanti lausui kirjoittamiaan haikuja Makkaraklubin henkeen, joista poimimme seurakunnalle osuvimman:

Tuo vielä yhdet
huomenna lopetamme
raitistun varmaan

Mutta se on jo toinen juttu.

Ihmisiä suvisaunassa

Suloisena syleilee Suomen suvi. Pakkasmittari on jaksanut kivuta kymmeneen lämpöasteeseen; sää vaihtelee, tihuuttaa tai pyryttää. Mutta kukaan ei jäänyt kylmäksi, kun makkaraklubilaiset kylpivät kesäraikkaiksi pollarisaunassa 5. kesäkuuta.
Saunaan ei sada eikä saunatupaan. Kosteutta huokuu punakoista ihoista nousevista höyrypilvistä, ehkä myös stipendiaatti Juhana Nevalaisen tuomasta 24 välineen setistä, jolla nestehukkaa torjutaan.

Kaikilla oli just näin kivaa.

Lämpöä riittää. Klubin ylimmäinen saunanlämmittäjä Juha Mustonen on ladannut uuden, kaksikerroksisen kiukaan kivet lähes tulihehkuisiksi. Hän viettää synttäreitään ja noituu, kun "saakelin faija sähläs ja mä synnyin vasta tänään enkä eilen, nii mulla ois sillo ollu sama syntymäpäivä ku Marskilla".

Mursut murkinalla_Laineen Leksa ja Ruuthin Joke.

Klubin saunaillan perinneruokaa Messeniuksen Maurin makkarasoppaa ei enää saada, vaan Mauri grillaa monenmoista makkaraa ja loput muhivat kiusorrella; sinappia, patonkia ja perunasalaattia apuruuaksi. Antimien kiilausta kiihdytetään Risto Ennekarin osaamilla porilaisilla ja Tapani Sarvannin sanoittamilla snapsilauluilla. Yhteislaulu ei suoranaisesti tuo mieleen Cantores Minoresia.

Päivänsankarit. Ylimmäinen saunanlämmittäjä Juha Mustonen (vas.) vietti synttäreitään ja vuosikokouksen stipendiaatti Juhana Nevalainen toi saunajuomiksi lonkerolaatikon.

Pihanurmella omaa iltaansa viettää valkoposkihanhipariskunta viiden perillisensä kanssa. Klubin luontoillassa kuullaan, kuka on päässyt luonnossa näkemään ketun, naalin pentuineen, ahman, sopulin ja melkein karhun. Mursuja tavattiin lauteilla mutta kaksipäistä vasikkaa ei tavattu.

Vuosi pakettiin

Makkaraklubin 28. toimintavuosi paketoitiin vuosikokouksessa 25. maaliskuuta tutussa paikassa, klubiravintola Messeniuksessa Helsingissä.
Kokousrutiinit menivät sillä, rutiinilla.
Yhdistyksen hallitusta valittiin johtamaan edelleen Hese Hyvärinen ja hallituskin jatkaa entisessä kokoonpanossa miinus yksi. Yhden jäsenen jäätyä pois klubin toiminnasta, hänen salkkunsa siirrettiin toiselle ja homma jatkuu.
Hyvässä järjestyksessä klubille saatiin valituksi myös luotettavat toiminnantarkastajat ja heille varamiehet.

Eero Raappana (vas.) ja Mauri Sinisalo saivat klubin kultaisen pinssin.

Täsmälleen jäsenmaksun suuruisen Makkaraklubin aatteelisuusstipendin pokkasi tällä kertaa Juhana Nevalainen. (Voimakkaita, pitkään jatkuneita suosionosoituksia).
Yhdistyksen kultaisella pinssillä kiitettiin kahta hallitustyössä vuosien varrella ansioitunutta klubilaista, Messeniuksen isäntää Mauri Sinisaloa ja Meira Novan toimitusjohtajaa Eero Raappanaa. (Voimakkaita, pitkään jatkuneita suosionosoituksia).

Alan miehet vuosikokouksen makkara-ateria kimpussa: Timo Vähämäki (vas.), Jouko Ruuth, Ilpo Ervasti, Leo Laine ja hänen takanaan Juhana Nevalainen.

Hallituksen kaavailut yhdistyksen tulevasta toiminnasta saivat yleisen hyväksynnän. Tarkoitus on tehdä vanhaan tapaan ekskursioita alan toimijoiden luo, saunoa ja grillata makkaraa tuhanten rantain partahilla (no, ehkä vähempikin riittää) ja järjestää perinteinen Oktoberfest. Se tapahtuu Oktoberina, Novemberinä tai Dezemberinä. Meistä kun ei aina oikein etukäteen tiedä.

ZinnZinnZinnZinnZinn

Tämä osataan. Makkaran syönti ja oluen juonti. Vietettiinhän Makkaraklubin pikkujoulua saksalaisravintola Zinnkellerissä jo kahdeksannen kerran. Ja hieman samankaltaista urheilua on bruukattu harrastaa klubin kinkereissä jo kolmisenkymmentä vuotta.

Pentti Saine (vas.) ja Timo Vähämäki toistoimissa.

Kupletin juoni on selvä: kaikki on syöty mitä eteen on lyöty. Kansallisromanttinen versio samasta teemasta kuuluu kaikki on juotu mitä eteen on tuotu.
No joo. Avauslautasellisella vatsalaukku lämmitellään, verrytellään ja venytellään, jotta kaikki mahtuu mukaan. Näin hiihtokilpailujen aikaan on tärkeää muistaa luisto: alaspäin syöksyvät röörit voidellaan oluella, ylämäkien pitovoiteeksi voi sivellä snapsin.

Hakalan Hampparia livenä eli suoraan uunista. Joppe Kosunen tankkaa. Avauskierros.

Vauhti huimaa heikkopäistä. Kärkipäälle mitataan puolimatkankrouvissa viralliset väliajat: puoli kiloa erilaisia makkaroita, hapankaalia ja kirkaskastikkeista saksalaistyylistä perunasalaattia. Juottoasemat on sijoitettu taktisesti niin, että nestehukka ei pääse yllättämään.

Rankimpien nousujen jälkeen on pakko vetää henkeä. Niin tekevät Ilkka Hartikainen (vas.), Joppe Kosunen ja Tapani Sarvanti.

Kilo. Litra. Puolitoista kiloa. Puolitoista litraa. Viisas lopettaisi tähän mutta makkaraklubilaiset jatkavat.

YLEISTÄ

TUOREIMMAT

TOIMINTA 2021

TOIMINTA 2020

TOIMINTA 2019

TOIMINTA 2018

TOIMINTA 2017

TOIMINTA 2016

TOIMINTA 2015

TOIMINTA 2014

TOIMINTA 2013

TOIMINTA 2012

TOIMINTA 2011

TOIMINTA 2010

TOIMINTA 2009

TOIMINTA 2008

TOIMINTA 2007

TOIMINTA 2006