Weisswurstia ja Muuta Mukavaa Messeniuksessa Masun täydeltä.

    

            

 

 







 

 

MAKKARAKLUBIN TOIMINTA 2016

Hurraa Hakalan Hamppari

Suomimakkara, jätkänmakkara, hampparinkäyrä, hampparinväärä, hamppari. Suomalaisten rakkaalla makkaralla on monta nimeä, mutta ruotsalaisten ei, on vain falski falukorv ja se on niille ihan oikein.
Mutta onko meillä enää ärjyä lenkkiä tänä nuivana hienostelevaisuuden aikana, kun mauttomuudesta ja samankaltaisuudesta on tullut hyve? Siitä Makkaraklubin kokoontumisajo kävi 24 vuoden tauon jälkeen ottamassa selvää Forssassa Hakalan Lihavalmisteet Oy:ssä.

Ennen osastokiertoa lääkärit kuuntelevat toimitusjohtaja Juha Hakalan (toinen vas.) tilannekatsausta. Vasemmalta Ilpo Ervasti, Hakala, Lasse Erola, Eero Raappana, Jari Koponen ja Juhani Blomroos.

Tulokahvien jälkeen lääkärintakit päälle ja toimitusjohtaja Juha Hakalan opastuksella kierrolle pajaan, jossa miehen suuhun istuva hamppari, Hakalan Suomimakkara, taotaan.
Puolentoista miehen korkuisessa uunissa lenkit köllöttelevät savukylvyssä (leppälasturouhetta eikä aerosolidödöä), kun seuraavat odottelevat saunavuoroaan vartaissa.
Saunarituaalin mukaisesti ensin kylvetään ja sitten syödään vasta mutta 17 klubilaiselle tuodaan maistiaisiksi teräsvadillinen uunituoretta hampparia, livenä.

Hakalan Hampparia livenä eli suoraan uunista. Hakalan Suomimakkara on parhaimmillaan, kun pitkästä kiehkurasta pääsee vuolemaan mieleisiään käsipaloja.

Luonnonsuolikuori rapsahtaa ja aloituspala suuhun vilahtaa. Ennallaan, Hakalan Hamppari on ennallaan. Tältäkö lapsuuden lenkki maistui, hurmasi tajunkin vieden? Juuri tältä. Nostalgian yllyttämänä ahtopainemittarin hahlot käännetään kaakkoon; rinta rottingilla, vatsa pulleana.

Suut messingillä Jouko Ruuth (vas.), Jari Koponen ja Juhani Blomroos.

Juha Hakala muistelee, että hampparin valmistus omalla salaisella maustesekoituksella (mm. korianteria, inkivääriä) alkoi jo 1920-luvulla. Hakalan Suomimakkara on säilyttänyt alkuperäisyytensä muodikkaiden ruokatrendien tulituksessa, kun keksittiin väittää, että sekaan jauhetaan sonnin... joopajoo.
Aiemman toimitusjohtajan Vesa Hakalan vastaisku oli raju: "Hakalan Hampparia ilman kavioita ja kulkusia".

Weisswurstia ja muuta mukavaa

Onni ja ihanuus, että Oktoberfest ei ole ranskalainen juhla. Jos olisi, siitä olisi jo ehditty hioa uuden ranskalaisen keittiön helmi, tiedättehän: ylihinnoitellut miniatyyriannokset vuosikertaviineineen ja nälkäisenä nakkikioskin kautta kotiin. Onni ja ihanuus, että Oktoberfest on saksalainen juhla, alkanut 1810, eikä vanha teutonikeittiö tuntenut turhanaikaisia kotkotuksia: lumilapiollisia jättimakkarasatseja ahdetaan vatsaan oluella kostutettuina niin että housujen liitingit ovat räjähtää.

Eiks päästä pöytään jo? tuumi Risto Frank ja kumpanit.

Kupletin juoni selvisi maanantaina 3. lokakuuta Makkaraklubin toisessa perinteisessä Oktoberfestissa klubiravintola Messeniuksessa. Mauri oli kattanut pöytään bratwurstia, grillimakkaraa, weisswurstia ja tulisia keppejä.
Vihanneksia edustivat metvurstisalaatti, röstiperunat, saksalainen punakaali, pikkukurkut, hillosipulit, patonki, voi ja ytyä antamaan kaksi saksalaista sinappia sekä kolmensorttista saksalaista olutta. Ach so!

Ja sit päästään, jonossa kuin köyhän talon porsaat.

Lassen ja Maurin järkkäämän nelimiehisjoukkue-tietokilpailun avauskysymyksen osasivat kaikki: Masa Niemihän se Pätkää näytteli.
Olympiavoittajaksi otteli joukkue B (Koponen, Mustonen, Sarvanti, Hyvärinen) ja nappasi Messeniuksen illalliskortit. Kunniamaininnan ansaitsee Timo Vähämäki, joka arveli, että kotipielikki (pelargonia) tarkoittaa avovaimoa.
Idiottivisan kirjapalkinnon nappasi Pentti Saine, joka tiesi lähimmäksi (560) Olavi Virran levyttämien kappelemäärän 601.

Kädet käy ja nälkä lähtee.

Baijerilaishumpan sijaan viihdettä tarjosi Count Basieta sähköpianoineen tuurannut Juhana Nevalainen, jonka jakamat yhteislauluvihkot julistettiin pannaan taloyhtiön sääntöjen perusteella. Runohelenatuuri älyttiin kieltää jo kutsussa.

Syyhyttä saunassa

Torstai-iltana 9.6. Villa Kiven saunakamari täyttyi makkaran tuoksusta. Klubin perinteistä saunailtaa vietti likainen tusina. Pää pystyssä, rinta rottingilla he saapuivat puhdistautumaan. Uhmaten rajuilmaa, jota ei tullut.
Tällä kertaa Töölönlahteen ei yrittänyt hukuttautua kukaan.
Kaukaisin vieras tuli Porista, Pentti Saine. Nokialta asti ajoi Leksa Laine. Moottoripyörällä kypärä päässään, kylmissään. Eikun saunaan. Roudasi vielä illan päätteeksi Kawasakillaan Jussi Mustosen himbeen. Varsinainen road story. Jäntin Josan kulkuväline oli rollaattori.

Grillimestarina hääri Henkka Johansson.

 

Grillimestarina hääri Johanssonin Henkka. Kyllä maistui. Sarvannin Tapsa toimitti paparazzin virkaa. Talon isäntää, Forssanderin Reijoa kiinnosti futis. Piti välillä käydä toteamassa PK-35:n voitto. Pukuhuonesanailuun osallistuivat myös Kaasisen Santtu, Jokisen Jaska ja Votkinin Veijo. Mutta heistä saunomatta paras. Saunamajurin tehtävän saanut Viiltäjä sai istua toimettomana löylyssä. Jonkunhan sielläkin piti olla. Sillä siisti.

Presidentti vaihtui

Makkaraklubin vuosikokous istuttiin 28 vuoden perinnettä jatkaen klubiravintola Messeniuksessa 3. huhtikuuta. Aurinkoinen sää ja hankikanto auttoivat paikalle kaksikymmentäkaksi makkaraveljeä.

Tilaisuus jouduttiin aloittamaan murheisissa tunnelmissa, kun kaksi klubin jäsentä oli poistunut joukostamme alkuvuoden aikana. Klubi piti hiljaisen hetken Jussi Savikon ja Eki Karjalaisen muistolle.

Neljä vuotta Makkaraklubia vetänyt toimitusjohtaja Kari Kukka oli ilmaissut halunsa luopua presidentin tehtävistä. Syynä espanjankiireet. Hänen tilalleen nuijan varteen palasi klubin perustaja ja kunniapuheenjohtaja Hese Hyvärinen. Hallitus valittiin jatkamaan muuten entisellä kokoonpanolla, mitä nyt siitä pois jääneen Kukan tilalle tuli Timo Härmälä.

Vuoden toiminnasta sovittiin, että kesäkausi on hyvä aloittaa puhdistautumisrituaalilla. Syksyllä perinteet taas velvoittavat järjestämään Oktoberfestin. Auki jäi, pidetäänkö se Septemberinä vai Oktoberina. Klubista kun ei aina etukäteen tiedä.
Makkaraklubin aatteellisuusstipendin vuodelta 2015 pokkasi sitä pitkään odottamaan joutunut Juha Mustonen. Hänen erityisansionaan muisteltiin ylimmän saunanlämmittäjän roolia viime kesänä.

Viikunamaksamakkaran lumo

Mikä ihmeen elävä Viikunamaksamakkara mahtaa olla?  Koska Ab A. Kasten Oy Hyvinkäällä kertoo valmistavansa sellaista, eiku Makkaraklubi junaan ja ottamaan selvää.
Ei, tavallisen maksamakkaraan ei ole hakattu viikunaa sattumiksi vaan viikunoista on keitetty makea hillo, joka lihanjalostusteollisuuden keinoin pruutataan massaan, toimitusjohtaja Janne Räsänen paljastaa 15 klubilaiselle.
Ei, maistamaan ei päästä vielä. Ähkäydytään (ollaanpa kivan kankeita) lumipukuihin ja toimari johtaa haamuarmeijan marssia tehdaskierrokselle.
Kummastellaan Kastenin uutta teräksenharmaata kutteria; samalla rahalla, parilla sadalla donalla, saa seiskasarjan bemarin. Bemaria arvellaan näppärämmäksi kuin kutterin käyttöä olohuoneessa.

Haamuarmeija kuuntelee toimitusjohtaja Janne Räsäsen käskynjakoa.

Kyllä, sitten kimppuun. Hitto vieköön että on hyvää. Maksa ja viikunan makeus sointuvat harmoniseen, suussa sulavaan liittoon. Kylmälle maistiaislautaselle on katettu myös muuta maksaperhettä, possua on toisella monenlaista, napsakoita salameja kolmea sorttia; lämpiminä maistellaan nürenberginbratwusteja ja juustopippurinakkeja.
Viikunanmaksamakkara aloittaa suomalaisten makumielen valloittamisen Prisma-ketjun valikoimassa. Viikunaa tarjotaan myös Scandic-Hilton-ketjun hotellien aamiaispöydissä. Voisi sanoa, jos kehtaisi, että ollaan samoissa eväissä seurapiirijulkkis Paris Hiltonin kanssa. Melkein.

Makkaraapa siitä olkaa hyvä! Possut tarjottiin omalta vadiltaan.
 

Makkaraklubille Kastenin keikka oli jo kolmas. Avartava matkailu alkoi 2002 Loviisaan ja 2004 Espoon Juvanmalmille, 2009 niin ikään pakkasta paettiin H-Hetken suojiin.
2013 Ab A. Kasten Oy ja H-Hetki fuusioituivat. 20 työntekijän yrityksen liikevaihto on kuutisen miljoonaa. H-Hetki palvelee suurkeittiöitä ja perinteinen, Loviisassa 1930 perustettu 86-vuotias Kasten muonittaa vähittäiskauppaa.

Menninkäiset. Vai päivänsäteet?

Pikkujoululla aloitettiin 

Kukaan ei tiedä, oliko kyseessä vuoden 2015 myöhästynyt vai etuajassa pidetty vuoden 2016 pikkujoulu, mutta väliäkö hällä. Melkein 30 raavasta miestä oli paikalla kun klubi avasi uuden makkaravuoden ravintola Zinnkellerissä Helsingin Kruununhaassa loppiaisaattona.

Toimitusjohtaja Wolfgang Wiegand ja ravintolapäällikkö Nina Wiegand esittelivät pikkujoulupöydän antimet.

Talon isäntä Wolfgang Wiegand oli tilannut Saksasta seitsemää sorttia makkaroita. Oli napakoita pikkunakkeja, Grützwurstia, pieniä bratwursteja, Brühpolnisheja, wieniläisiä ja krakovalaisia pikkumakkaroita sekä kotitekoista verimakkaraa, Blutwurstia. Niin ja sitten päivän erikoisuutta, paistettua maksajuustoa.
Gallupin mukaan ykkönen oli verimakkara. Jotenkin se kuulemma kolahti parhaiten.

Ruokailun alkamista odotellessaan Ilpo Ervasti, Jussi Blomroos, Henry Johansson ja Ilkka Hartikainen (selin) vaihtoivat ajatuksia kaikkia osapuolia kiinnostavista kysymyksistä.

Tästä on hyvä jatkaa, kuten urheilijat nykyään sanovat. Edessä on touhukas kevät yritysvierailuineen ja saunailtoineen.

YLEISTÄ

TUOREIMMAT

TOIMINTA 2021

TOIMINTA 2020

TOIMINTA 2019

TOIMINTA 2018

TOIMINTA 2017

TOIMINTA 2016

TOIMINTA 2015

TOIMINTA 2014

TOIMINTA 2013

TOIMINTA 2012

TOIMINTA 2011

TOIMINTA 2010

TOIMINTA 2009

TOIMINTA 2008

TOIMINTA 2007

TOIMINTA 2006